Hormonihoidon haittavaikutukset

Transihmisille annettava hormonihoito ei ole puutoksen täydentämistä, vaan terveen hormonijärjestelmän elinikäinen farmakologinen muuttaminen. Siihen liittyy merkittäviä haittavaikutuksia ja riskejä, joista osa on hyvin dokumentoituja ja osa puutteellisesti tutkittuja. Tietoon perustuva päätöksenteko edellyttää kattavaa kuvausta siitä, mitä tiedämme — ja mitä emme tiedä.

Estrogeenihoidon haittavaikutukset

• Veritulpat ja keuhkoembolia: veritulppariski kasvaa, erityisesti suun kautta annosteltaessa; riski on kohonnut myös tupakoivilla, ylipainoisilla ja henkilöillä, joilla on hyytymishäiriöitä.
• Sydän- ja verisuonivaikutukset: verenpaineen ja veren rasva-arvojen muutokset; viimeaikaiset kohorttitutkimukset osoittavat sydän- ja verisuonitautien sairastavuuden ja kuolleisuuden lisääntyvän transnaisilla pitkällä aikavälillä. Katso sydän- ja verisuonitaudit transitiossa.
• Maksan kuormitus: erityisesti suun kautta annosteltaessa (ensikierron vaikutus).
• Rintasyöpä: pitkäaikainen käyttö saattaa lisätä riskiä, joka on verrattavissa postmenopausaaliseen hormonikorvaushoitoon (Asscheman et al.; De Blok et al. 2019).
• Prolaktinooma: hyperprolaktinemia ja harvinaisissa tapauksissa prolaktinooma (aivolisäkekasvain).
• Mieliala: mielialan vaihtelut, masennus tai toisaalta mielialan paraneminen — vaikutukset ovat hyvin yksilöllisiä.
• Luun tiheys: orkiektomian jälkeen riittämätön estrogeenikorvaus lisää osteoporoosin riskiä. Katso luun tiheys transitiossa.

Antiandrogeenien haittavaikutukset

• Syproteroniasetaatti: pitkäaikainen käyttö ja suuremmat annokset on yhdistetty meningioomaan (hyvänlaatuinen aivokasvain). EMA on antanut asiasta varoituksen; pienempiä annoksia ja lyhyempiä hoitojaksoja suositellaan.
• Bikalutamidi: maksatoksisuus; käyttöä transsukupuolisuuteen liittyvissä käyttöaiheissa on tutkittu vähemmän kuin eturauhassyövän yhteydessä.
• Spironolaktoni: hyperkalemia, munuaistoiminnan ja verenpaineen muutokset.
• GnRH-analogit (käytetään aikuisilla testosteronin suppressioon): luukato ja mielialavaikutukset.

Testosteronihoidon haittavaikutukset

• Erytrosytoosi: hematokriitti kohoaa liikaa, mikä lisää veritulppariskiä merkittävästi ja edellyttää seurantaa.
• Sydän- ja verisuonivaikutukset: veren rasva-arvot muuttuvat epäedullisesti (HDL-arvo laskee, LDL-arvo nousee). Pitkäaikaisvaikutuksia transmiehillä ei ole tutkittu riittävästi.
• Akne ja iho-ongelmat: yleisiä ja joskus vakavia.
• Androgeeninen hiustenlähtö: nopeutuu perinnöllisen alttiuden vallitessa.
• Emättimen atrofia: pitkäaikainen käyttö ohentaa, kuivattaa ja haurastuttaa limakalvoa, mikä voi aiheuttaa oireita ja mahdollisesti lisätä infektioriskiä.
• Maksa: jotkin annostelumuodot kuormittavat maksaa.
• Uni- ja aggressiokäyttäytymisen muutokset: ärtyneisyyttä ja unihäiriöitä esiintyy, erityisesti injektioiden jälkeen.
• Vaikutukset kohtuun ja munasarjoihin: pitkäaikainen tieto krooniseen testosteronialtistukseen liittyvästä karsinogeenisestä riskistä on riittämätöntä.

Syöpäriskit

Hormonihoitoon liittyviä syöpäriskejä koskevat pitkän aikavälin tutkimukset ovat rajallisia ja perustuvat suurelta osin pieniin, varhaisessa vaiheessa seurattuihin kohortteihin. Huomionarvoisia ovat transnaisten rintasyöpä (riski saattaa olla kohonnut), eturauhanen (testosteronin suppressio suojaa, mutta ei ehdottomasti) sekä kohdun limakalvon ja munasarjojen karsinooma transmiehillä, joilla kohtu ja munasarjat ovat tallella. Cass Review (2024) nostaa esiin riittävän pitkäaikaisseurannan järjestelmällisen puutteen.

Mitä emme tiedä riittävän hyvin

Keskeisiä tiedonaukkoja:

• Sydän- ja verisuonitautien sairastavuus ja kuolleisuus yli 20 vuotta kestäneen hormonihoidon jälkeen.
• Syöpien esiintyvyys kaikissa kudoksissa (rinta, eturauhanen, kohtu, maksa).
• Vaikutukset kognitiiviseen ikääntymiseen.
• Luun terveys gonadien poiston jälkeen hoidon lopettamisen yhteydessä.
• Pitkäaikaisen käytön jälkeen hormonien käytön lopettaneiden detransition tehneiden psyykkinen hyvinvointi — vähän huomiota saanut ryhmä.

Seurannan merkitys

Vuosittainen seuranta on vähimmäisvaatimus: verikokeet (hematokriitti, maksa-arvot, veren rasva-arvot, hormonitasot, prolaktiini), verenpaine, sydän- ja verisuoniriskin arviointi sekä syöpäseulonnat (mammografia, eturauhanen) vastaavien sukupuoleen perustuvien ohjeistusten mukaisesti. Itsehoidossa tämä seuranta puuttuu, ja riskit ovat huomattavasti suuremmat. Kuvaus hormonaalisen transition fyysisistä haittavaikutuksista löytyy sivustolta genderzorgen.nl.