Veritulppariski estrogeenihoidon yhteydessä
Estrogeenihoito feminisoivassa hormonihoidossa lisää laskimotromboembolian (VTE) riskiä: veritulppia jalkojen laskimoissa (syvä laskimotukos) tai keuhkoissa (keuhkoembolia). Riski riippuu antotavasta, annoksesta ja potilaan ominaisuuksista.
Tutkimusnäyttö
Getahunin ja työryhmän kohorttitutkimuksessa (2018), joka julkaistiin lehdessä Annals of Internal Medicine, transnaisilla, jotka saivat estrogeenihoitoa, havaittiin verrokkeihin verrattuna suurentunut laskimotromboembolian ilmaantuvuus. Myös eurooppalaisissa ENIGI-kohorteissa sekä Wierckxin ja työryhmän pidempiaikaisessa tutkimuksessa (2012) raportoitiin transnaisilla suurentunut veritulppien ilmaantuvuus. Yhteenveto sydän- ja verisuoniriskeistä, mukaan lukien veritulpista, löytyy sivustolta transkompas.nl.
Suun kautta otettava ja ihon kautta annettava estrogeeni
Endocrine Society Clinical Practice Guideline -ohjeessa (2017) todetaan, että suun kautta otettava etinyyliestradioli vaikuttaa maksan hyytymistekijöihin voimakkaammin kuin muut estrogeenivalmisteet ja siihen liittyy suurempi VTE-riski. Ihon kautta annettava estradioli (laastari, geeli) liittyy pienempään riskiin, ja sitä suositellaan potilaille, joilla on suurentunut riski.
Riskitekijät
- Yli 40 vuoden ikä
- Tupakointi
- Ylipaino ja lihavuus
- Perinnölliset hyytymishäiriöt (kuten Leidenin tekijä V)
- Pitkäaikainen liikkumattomuus tai leikkaustoimenpiteet
- Aiempi veritulppa tai keuhkoembolia
Kliinisen käytännön suositukset
Kansainvälisissä hoitosuosituksissa suositellaan riskinarviota ennen estrogeenihoidon aloittamista. Arviossa tulee huomioida sukuhistoria, elintavat ja muut sairaudet. Jos riski on suurentunut, ihon kautta annettavaa estrogeenia suositaan. Tupakointia ei suositella, ja leikkaustoimenpiteiden yhteydessä estrogeenihoito keskeytetään usein tilapäisesti. Laajempi kokonaisuus on kuvattu sivuilla sydän- ja verisuonisairaudet transition aikana ja hormonihoidon haittavaikutukset; myös progesteroni saattaa suurentaa hyytymisriskiä.
Lähteet
Getahun, D., Nash, R., Flanders, W.D., et al. (2018). Cross-sex Hormones and Acute Cardiovascular Events in Transgender Persons: A Cohort Study. Annals of Internal Medicine, 169(4), 205–213. doi:10.7326/M17-2785
Wierckx, K., Mueller, S., Weyers, S., et al. (2012). Long-term evaluation of cross-sex hormone treatment in transsexual persons. Journal of Sexual Medicine, 9(10), 2641–2651. doi:10.1111/j.1743-6109.2012.02876.x
Hembree, W.C., et al. (2017). Endocrine Treatment of Gender-Dysphoric/Gender-Incongruent Persons. Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism, 102(11), 3869–3903. doi:10.1210/jc.2017-01658
Coleman, E., et al. (2022). Standards of Care for the Health of Transgender and Gender Diverse People, Version 8. International Journal of Transgender Health. doi:10.1080/26895269.2022.2100644