Genderinfo.nl
Ajankohtaista

Sukupuoli muissa kulttuureissa

Vaaleanpunaiseen sariin pukeutunut tanssiva ja rumpua soittava henkilö väkijoukon edessä Gujaratissa Intiassa
Kuva: Yann Forget, CC BY-SA 4.0, via Wikimedia Commons

Ei-länsimaisissa kulttuureissa esiintyy joskus sosiaalisia kategorioita, jotka eivät sovi mies–nainen-jaotteluun: two-spirit, hijra, fa'afafine, muxe, kathoey. Näihin kategorioihin vedotaan nykyisessä länsimaisessa sukupuolikeskustelussa säännöllisesti todisteena siitä, että ”kolmannet sukupuolet” ovat universaaleja ja että binäärinen mallimme on keinotekoinen. Tämä tulkinta on ongelmallinen useista syistä. Mainitut kategoriat ovat kulttuurisesti hyvin erityisiä, usein marginalisoituja ja sopivat yleensä huonosti länsimaisiin käsitteisiin 'transsukupuolinen' tai 'ei-binäärinen'.

Two-spirit Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen kulttuureissa

”Two-spirit” ei ole perinteinen termi, vaan kattokäsite, jota ehdotettiin vuonna 1990 Winnipegissä järjestetyssä konferenssissa. Alkuperäiset alkuperäiskansojen kategoriat – jotka vaihtelivat kansakunnan, kielen ja aikakauden mukaan – viittasivat yleensä erityisiin seremoniallisiin tai tehtäviin liittyviin rooleihin eivätkä modernin länsimaisen keskustelun kaltaiseen sisäiseen sukupuoli-identiteettiin. Jotkut alkuperäiskansojen edustajat vastustavat perinteidensä liittämistä länsimaiseen HLBTI+-sanastoon ja pitävät sitä kulttuurisena omimisena.

Hijra Etelä-Aasiassa

Hijrat ovat Intiassa, Pakistanissa ja Bangladeshissa perinteisesti stigmatisoitu ryhmä, joka yhdistetään usein köyhyyteen, kerjäämiseen ja seksityöhön. Monet syntyvät pojiksi ja käyvät läpi rituaalisen kastraation. Oikeudellinen tunnustaminen ”kolmanneksi sukupuoleksi” vuonna 2014 on osittain parantanut heidän asemaansa, mutta intialaiset feministit suhtautuivat siihen kriittisesti ja toivat esiin pakon ja ruumiillisen vahingoittamisen laillistamisen riskin. Hijrojen romantisointi kosmopoliittisena esimerkkinä ”sukupuolten moninaisuudesta” sivuuttaa heidän elämänsä ankaran todellisuuden.

Fa'afafine Samoalla

Fa'afafinet ovat Samoalla biologisesti miehiä, jotka toimivat perheessä naisellisissa rooleissa – usein siksi, että perheessä on pula tyttäristä ja hoivatehtävät on täytettävä. Kategoria on siten osittain taloudellisesti ja sosiaalisesti selitettävissä, eikä se ensisijaisesti ole ”identiteetti”. Vaseyn ja VanderLaanin tutkimus viittaa sukulaisvalintaan liittyvään evolutionaariseen taustaan. Fa'afafine-roolia ei voi sellaisenaan soveltaa länsimaiseen, yksilökeskeiseen transsukupuoliseen identiteettiin.

Muxe Meksikossa

Zapotekkien muxe-kategoria on niin ikään oma sosiaalinen kategoriansa, jolla on yhteisössä omat tehtävänsä. Sen hyväksyntää on länsimaisessa mediassa osittain liioiteltu; todellisuudessa myös muxeihin kohdistuu stigmaa, ja kategoria liittyy vahvasti tiettyihin taloudellisiin ja perheroolleihin. Etnografinen tutkimus (Lynn Stephen) kuvaa muxe-roolia paljon vivahteikkaammin kuin länsimainen valtavirtaesitys yleensä antaa ymmärtää.

Kathoey Thaimaassa

Kathoeyt ovat Thaimaassa näkyviä, mutta suurelta osin marginalisoituneita viihde- ja seksiteollisuudessa. Thaimaan yhteiskunta vaikuttaa pinnalta katsoen suvaitsevalta, mutta oikeudellisia oikeuksia, kuten sukupuolen muuttamista virallisissa asiakirjoissa, ei suurelta osin ole. Länsimainen kuva Thaimaasta ”transparatiisina” on turistinen klisee, ei tarkka kuvaus.

Länsimainen tulkinta ja varovaisuus

Ei-länsimaisten sukupuoli-ilmiöiden maailmanlaajuinen käyttäminen modernin länsimaisen sukupuoli-identiteettiteorian puolesta puhuvana argumenttina on ongelmallista useilla tasoilla. Ensinnäkin hyvin erilaiset, kulttuurisesti juurtuneet ilmiöt niputetaan keinotekoisesti yhteen. Toiseksi sivuutetaan se, että kaikkiin näihin kategorioihin liittyy yleensä stigmaa, köyhyyttä ja väkivaltaa. Kolmanneksi retoriikka palvelee usein tiettyä länsimaista päämäärää: vaatimusta siitä, että täällä syntynyt käsitejärjestelmä olisi yleismaailmallisesti pätevä.

Antropologit kuten Sahar Amer ja David Valentine ovat kiinnittäneet huomiota näihin ongelmiin. Ironista kyllä, monet ei-länsimaiset sukupuoli-ilmiöt viittaavat pikemminkin päinvastaiseen kuin siihen, mitä niiden oletetaan osoittavan: siihen, että yhteiskunnat ovat aina tunnustaneet biologisen sukupuolen ja että poikkeavia rooleja ei yleensä ole pidetty ”kolmantena sukupuolena”, vaan erityisinä asemina binäärisessä sukupuolirakenteessa.