Genderinfo.nl
Ajankohtaista

Muxe

Perinteisiin vaatteisiin pukeutuneet muxet kohottavat pieniä valoja velassa Meksikossa
Kuva: Secretaría de Cultura de la Ciudad de México, CC BY-SA 2.0, via Wikimedia Commons

”Muxe” (lausutaan ”muuše”) on nimitys kolmannen sukupuolen roolille Meksikon Oaxacan osavaltion zapoteekkien keskuudessa, erityisesti Juchitánin kaupungin ympäristössä. Muxet ovat AMAB-henkilöitä, jotka esiintyvät feminiinisessä roolissa sosiaalisesti, kulttuurisesti ja pukeutumisellaan. Perinne ulottuu monien sukupolvien taakse, ja antropologit esittävät sen usein esimerkkinä esikolumbiaanisesta sukupuolten moninaisuudesta.

Mitä sillä tarkoitetaan?

Muxe ei ole täsmällinen vastine sanalle ”transnainen”. Rooli määräytyy sosiaalisesti, ja se hyväksytään luonteeltaan matriarkaalisessa zapoteekkikulttuurissa, jossa naiset ovat perinteisesti vastanneet markkinoista ja taloudesta. Muxet huolehtivat usein hoiva- ja kotitaloustehtävistä sekä osallistuvat seremonialliseen toimintaan juhlissa, erityisesti Juchitánissa vuosittain järjestettävässä ”Vela de las Auténticas Intrépidas Buscadoras del Peligro” -juhlassa.

Erottelu ja päällekkäisyydet

Samankaltaisia kolmannen sukupuolen rooleja ovat hijra (Etelä-Aasia), kathoey (Thaimaa), fa'afafine (Samoa) ja two-spirit (Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat). Muxe eroaa niistä muun muassa siinä, että rooli on vahvasti integroitunut naisten laajempaan taloudelliseen asemaan zapoteekkien yhteiskunnassa.

Yhteiskunnallinen ja käytännön konteksti

Juchitánissa muxet hyväksytään yleensä, mutta kaupungin ulkopuolella – Meksikon kaupungeissa tai maan pohjoisosissa – heidän asemansa on epävarmempi. Meksikolla ei ole muxea varten omaa oikeudellista asemaa. Vuodesta 2023 lähtien maa on kuitenkin myöntänyt passeja, joissa sukupuolimerkintänä on X.

Kriittisiä näkökulmia

Länsimainen media esittää muxen usein ”Meksikon kolmantena sukupuolena” ja todisteena sukupuolten moninaisuuden universaalisuudesta. Antropologit huomauttavat, että muxe voidaan ymmärtää vain erityisessä zapoteekkikontekstissa, johon kuuluvat matriarkaalinen talous, katolilaisuuden ja paikallisten uskomusten synkretistinen uskonnollinen elämä sekä paikallinen perherakenne. Kyse ei ole abstraktista ”sukupuoli”-kategoriasta vaan sosiaalisesta roolista. Kritiikkiä universaalien kolmansien sukupuolten ajatusta kohtaan käsitellään tarkemmin artikkeleissa sukupuoli eri kulttuureissa ja transihmiset historiassa.

Lähteet

  • Mirandé, Alfredo (2017). Behind the Mask: Gender Hybridity in a Zapotec Community. University of Arizona Press.
  • Stephen, Lynn (2002). "Sexualities and Genders in Zapotec Oaxaca." Latin American Perspectives, 29(2).
  • Chiñas, Beverly N. (1995). "Isthmus Zapotec attitudes toward sex and gender anomalies." In: Murray, S.O. (red.) Latin American Male Homosexualities. University of New Mexico Press.