Perustiedot

Q: Mitä sana gender tarkoittaa?

Gender on englannin sana sukupuolelle ja oli alun perin kieliopin termi. 1950-luvulta lähtien sitä on käytetty miehenä tai naisena olemisen sosiaalisesta puolesta: rooleista, ilmaisusta ja identiteetistä, jonka ihminen itse ilmoittaa. Mitä se tarkalleen tarkoittaa, riippuu siitä, kuka sanaa käyttää: toiselle se on yhteiskunnallisia odotuksia, toiselle sisäinen tunne.

Q: Kuka keksi käsitteen gender?

Psykologi John Money käytti vuonna 1955 termiä gender role käyttäytymisestä, jolla ihminen osoittaa olevansa mies tai nainen. Psykiatri Robert Stoller lisäsi 1960-luvulla siihen käsitteen gender identity: sisäisen tunteen olla mies tai nainen. Feministiset ajattelijat käyttivät erottelua 1970-luvulta alkaen osoittaakseen, että monet miesten ja naisten väliset erot ovat opittuja.

Q: Mitä on sukupuolineutraali kieli?

Sukupuolineutraali kieli on kielenkäyttöä, joka ei viittaa mieheen tai naiseen. Hollannissa kyse on lähinnä pronomineista kuten hen ja die sekä neutraaleista puhuttelumuodoista, joita käytetään nykyään useammin kuin ennen. Niiden käytöstä ollaan eri mieltä. Tämän sivuston artikkeli sukupuolineutraalista kielestä käsittelee aihetta tarkemmin.

Q: Onko intersukupuolisuus sukupuoli-identiteetti?

Ei. Intersukupuolisuus, lääketieteessä myös DSD, on lääketieteellinen nimitys joukolle tiloja, joissa ruumiillinen sukupuolen kehitys etenee tavanomaisesta poikkeavasti. Se ei kerro mitään siitä, miten ihminen nimeää itsensä. Sen yleisyys riippuu määritelmästä: arviot vaihtelevat noin 0,02 prosentista tiukalla rajauksella 1,7 prosenttiin, kun mukaan lasketaan myös lievät hormonaaliset vaihtelut.

Mitä on gender? Käsitteet, määritelmät ja suhde biologiseen sukupuoleen. Aloita täältä tutustuaksesi ydinkäsitteisiin.

Gender on laaja käsite, jolla on keskeinen rooli julkisessa keskustelussa, politiikassa ja hoidossa. Keskustelua seuraavan kannattaa ensin tuntea peruskäsitteet ja erottaa toisistaan biologinen sukupuoli (todennettavissa oleva biologinen todellisuus: kaksi sukusolujärjestelmää, pysyvä ja binäärinen) ja gender (teoreettinen käsite, joka viittaa sosiaalisiin rooleihin, ilmaisuun ja itse ilmoitettuun identiteettiin).

Alla olevat sivut käsittelevät perusteita: mitä gender tarkoittaa, miten se suhtautuu biologiseen sukupuoleen, mitä "sukupuoli-identiteetillä" ja "sukupuolen ilmaisulla" tarkoitetaan, miten sukupuolinormit syntyvät ja vaihtelevat sekä miten gender on ymmärretty historiallisesti ja kulttuurien välillä. Mukana on myös sukupuolineutraali kieli, pronominit ja ero sukupuoli-identiteetin ja seksuaalisen suuntautumisen välillä — kaksi asiaa, jotka julkisessa keskustelussa usein menevät sekaisin.

Kaikki yleisimmät sukupuolta koskevat termit — identiteettinimikkeet, transitiota koskevat termit, kulttuuriset ja kansainväliset termit — löydät käsitteet-sivulta. Siellä jokaisella termillä on oma selityksensä, jossa kerrotaan alkuperä, merkitys ja kriittinen konteksti.

Tässä osiossa otetaan huomioon tutkimuksen nykytila, myös kriittiset näkökulmat. Väite, että jokaisella ihmisellä on kehosta irrallinen sisäinen "sukupuoli-identiteetti", on teoreettinen eikä empiirisesti todistettu — ja useat tutkijat ja feministit kiistävät sen perustellusti. Perusasiat tunteva osaa paremmin arvioida, mitkä keskustelun väitteet pitävät paikkansa ja mitkä perustuvat oletuksiin, jotka ovat yhä kiistanalaisia.

Sukupuoli ja gender: kaksi sanaa, kaksi merkitystä

Hollannin kielessä sana 'geslacht' tarkoitti pitkään sekä miehen ja naisen välistä ruumiillista eroa että kaikkea siihen sosiaalisesti liittyvää. Englannin sana gender, alun perin kieliopin termi, sai 1950-luvulla uuden merkityksen. Psykologi John Money puhui vuonna 1955 'gender rolesta' eli käyttäytymisestä, jolla ihminen osoittaa olevansa mies tai nainen. Psykiatri Robert Stoller lisäsi 1960-luvulla siihen käsitteen 'gender identity': sisäisen tunteen olla mies tai nainen. Feministiset ajattelijat käyttivät erottelua 1970-luvulta alkaen osoittaakseen, että monet miesten ja naisten väliset erot ovat opittuja eivätkä synnynnäisiä. Tämä kehitys on kuvattu sivulla Genderin historia.

Biologinen sukupuoli viittaa ruumiilliseen puoleen: kromosomeihin, sukupuolirauhasiin, hormoneihin ja rooliin lisääntymisessä. Mitä gender tarkalleen on, riippuu siitä, kuka sanaa käyttää: toiselle se tarkoittaa yhteiskunnallisia odotuksia, toiselle sisäistä tunnetta. Tämä kaksiselitteisyys on monen sekaannuksen lähde. Lue siitä sivuilta Mitä on gender? ja Gender ja biologinen sukupuoli.

Identiteetti, ilmaisu ja suuntautuminen

Kolmea käsitettä käytetään usein sekaisin. Sukupuoli-identiteetti on se, miten ihminen nimeää itsensä. Sukupuolen ilmaisu on se, miten ihminen esittäytyy vaatteissa, kampauksessa, äänessä ja käyttäytymisessä. Seksuaalinen suuntautuminen kertoo, ketä kohtaan ihminen tuntee vetoa. Poika, joka leikkii mielellään nukeilla, tai tyttö, joka pukeutuu rennosti, poikkeaa odotuksesta, ei omasta sukupuolestaan. Näiden kolmen erillään pitäminen on tärkeää juuri lasten kohdalla: sukupuolidysforiaa kokevia lapsia koskeva tutkimus osoittaa, että osa heistä osoittautuu myöhemmin homoseksuaaleiksi tai lesboiksi. Lisää aiheesta sivuilla Sukupuoli-identiteetti ja sukupuolen ilmaisu ja Gender ja seksuaalisuus.

Normit, kulttuurit ja kieli

Se, mitä pidetään miehisenä tai naisellisena, vaihtelee ajan ja paikan mukaan. Ammatit, jotka olivat ennen miesten töitä, ovat nykyään myös naisten tehtävissä ja päinvastoin, ja vaatteet, jotka yhdellä vuosisadalla olivat miesten, kuuluivat toisella naisille. Tällaiset sukupuolinormit siis muuttuvat, vaikka ruumiillinen ero pysyy samana. Joissakin yhteiskunnissa on erillinen sosiaalinen rooli normista poikkeaville ihmisille, kuten hijra Etelä-Aasiassa tai fa'afafine Samoalla; Gender muissa kulttuureissa käsittelee tätä.

Myös kieli muuttuu mukana. Hollannissa pronominit kuten 'hen' ja 'die' sekä neutraalit puhuttelumuodot ovat yleistyneet, ja niiden käytöstä ollaan eri mieltä. Katso Sukupuolineutraali kieli.

Intersukupuolisuus on eri asia

Intersukupuolisuudessa, lääketieteessä myös DSD:ksi kutsutussa, ruumiillinen sukupuolen kehitys etenee tavanomaisesta poikkeavasti. Se on lääketieteellinen nimitys joukolle erilaisia tiloja eikä sukupuoli-identiteetti. Sen yleisyys riippuu määritelmästä: arviot vaihtelevat noin 0,02 prosentista tiukalla rajauksella 1,7 prosenttiin, kun mukaan lasketaan myös lievät hormonaaliset vaihtelut. Mitä tämä kertoo ja mitä ei kerro miehen ja naisen kaksijakoisuudesta, voit lukea sivulta Intersukupuolisuus: kolmas sukupuoli?.

Lue lisää

Perusasiat tunteva voi siirtyä käsiteluetteloon yksittäisten termien pariin, identiteetteihin niiden nimikkeiden pariin, joilla ihmiset kuvaavat itseään, ja lääketieteeseen sen pariin, mitä hoidossa tapahtuu.