Kansainväliset oikeudet

Kansainvälisellä tasolla on olemassa sopimuksia, direktiivejä ja päätöslauselmia, jotka kieltävät sukupuoleen ja yhä useammin myös sukupuoli-identiteettiin perustuvan syrjinnän. Oikeudellinen soveltamisala vaihtelee suuresti välineen ja alueen mukaan. Toisin kuin usein väitetään, sukupuoli-identiteetin tunnustamisesta itsenäisenä oikeudellisena kategoriana ei ole maailmanlaajuista yksimielisyyttä. Tällä sivulla esitetään yleiskatsaus ja tuodaan esiin keskeiset jakolinjat.

Euroopan ihmisoikeussopimus (EIS)

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on katsonut ratkaisuissa kuten Goodwin v. United Kingdom (2002) ja A.P., Garçon ja Nicot v. France (2017), että EIS:n 8 artikla (yksityiselämän suoja) velvoittaa valtiot tarjoamaan transsukupuolisille henkilöille tehokkaan menettelyn uuden sukupuolimerkinnän tunnustamiseksi. Tuomioistuin on samalla tunnustanut valtioiden harkintamarginaalin menettelyn järjestämisessä eikä ole tähän mennessä asettanut velvoitetta siirtyä itseidentifikaatioon ilman minkäänlaista arviointia. Yksittäiset ratkaisut löytyvät Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen transsukupuolisuutta koskevasta oikeuskäytännöstä.

Euroopan unioni

EU:n yhdenvertaista kohtelua työelämässä (2000/78/EY) ja sukupuolen perusteella (2006/54/EY) koskevat direktiivit on unionin tuomioistuimessa tulkittu sovellettaviksi sukupuolenkorjaukseen. Euroopan komissio julkaisee raportteja HLBTI-henkilöiden asemasta jäsenvaltioissa. ILGA-Europe julkaisee vuosittain Rainbow Map -kartoituksen; on kuitenkin huomattava, että tässä rankingissa käytetään aktivistista mittaria (itseidentifikaation ja ei-binäärisen tunnustamisen oikeudellisen aseman laajuus), eikä se ole neutraali kuvaus ihmisoikeuksien suojasta. Se, miten järjestön vuosikatsaus laaditaan, on kuvattu osoitteessa genderbeleid.nl-sivustolla ILGA-Europen Annual Review -katsauksesta itse raportointina kertovassa artikkelissa. Katso myös EU:n politiikka ja transsukupuolisten oikeudet sekä ILGA-Europen esittely.

Yogyakarta-periaatteet

Yogyakarta-periaatteet (2006, täydennetty vuonna 2017) ovat ihmisoikeusasiantuntijoiden ryhmän laatima asiakirja. Niissä kuvataan, miten kansainvälisiä ihmisoikeusnormeja niiden laatijoiden näkemyksen mukaan tulisi soveltaa seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin. Periaatteet eivät ole sitovia eikä niillä ole valtiosopimuksen asemaa; yksikään valtio ei ole ratifioinut niitä. YK:n elimet ja jotkin tuomarit kuitenkin lainaavat niitä ”auktoritatiivisena tulkintana”. Kriitikot, myös YK-järjestelmän sisällä, huomauttavat, että asiakirjassa ajetaan normatiivista laajennusta, jota valtiot eivät ole hyväksyneet.

YK:n ihmisoikeusneuvosto

YK:n ihmisoikeusneuvosto on vuodesta 2011 lähtien hyväksynyt useita päätöslauselmia ”seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin” (SOGI) perustuvasta väkivallasta ja syrjinnästä. SOGI-asioiden riippumattoman asiantuntijan mandaattia on jatkettu useita kertoja, joka kerta vain niukoin enemmistöin ja Afrikan, Aasian ja islamilaisten jäsenvaltioiden merkittävällä vastustuksella. Katso YK:n sukupuolta koskevat päätöslauselmat yksityiskohtia varten.

Maiden väliset erot

Oikeudellinen tilanne vaihtelee suuresti:

• Itseidentifikaatio otettu käyttöön: Irlanti (2015), Tanska (2014), Norja (2016), Belgia ja Argentiina. Useissa näistä maista seurauksia — muun muassa tilastojen, urheilun ja sukupuoleen perustuvien palvelujen kannalta — arvioidaan nyt kriittisesti.
• Hoitomallia tarkistettu kriittisesti: Yhdistynyt kuningaskunta (vuoden 2024 Cass Review -arvioinnin jälkeen), Ruotsi (SBU:n raportti vuodelta 2022), Suomi (COHERE-ohjeistus vuodelta 2020), Norja ja Tanska. Näissä maissa murrosiän estäjien ja ristiinsukupuolihormonien käyttöä alaikäisillä on rajoitettu huomattavasti.
• Itseidentifikaatio peruutettu tai jätetty ottamatta käyttöön: Skotlanti (Gender Recognition Reform Bill, estetty vuonna 2023). Yhdistyneessä kuningaskunnassa on riippumattoman komitean käsittelyyn perustuva menettely.
• Oikeudellinen tunnustaminen rajoitettua: Unkari, Romania, Venäjä sekä useat Lähi-idän, Afrikan ja Aasian maat. Joissakin maissa sukupuolenkorjaus on rangaistavaa.

Euroopan neuvosto

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on hyväksynyt suosituksia transsukupuolisten henkilöiden oikeuksista (muun muassa suositus 2048 vuodelta 2015). Ne eivät ole sitovia. Katso Euroopan neuvosto ja transsukupuolisten oikeudet.

Huomautus

Aktivistiset rankingit (Rainbow Map, ILGA-Europe) ja Yogyakarta-periaatteet esitetään Alankomaiden mediassa ja politiikassa joskus ihmisoikeuksien mittareina. Oikeudellisesti ne eivät ole sitä. Alankomaita sitovat EIS, EU-oikeus ja ratifioidut YK:n ihmisoikeussopimukset — ja ne jättävät valtioille huomattavan vapauden sukupuolimerkintöjen järjestämisessä sekä sukupuoleen perustuvien palvelujen suojaamisessa.