EU:n politiikka ja transsukupuolisten oikeudet

Euroopan komissio julkaisi vuonna 2020 LGBTIQ-tasa-arvostrategian vuosille 2020–2025. Siinä käsitellään muun muassa transsukupuolisen identiteetin tunnustamista, syrjinnältä suojaamista ja terveydenhuoltoa.

LGBTIQ-tasa-arvostrategia

Euroopan komissio julkaisi vuonna 2020 LGBTIQ-tasa-arvostrategian vuosille 2020–2025. Siinä käsitellään muun muassa transsukupuolisen identiteetin tunnustamista, syrjinnältä suojaamista ja terveydenhuoltoa.

EU:n tuomioistuin

EU:n tuomioistuin on useissa tapauksissa, kuten asioissa P v S, KB ja MB, katsonut, että sukupuolenkorjaukseen perustuva syrjintä on unionin oikeuden mukaan sukupuoleen perustuvaa syrjintää.

Direktiivit

Useita EU:n direktiivejä, jotka koskevat yhdenvertaista kohtelua työpaikalla sekä tavaroiden ja palvelujen saatavuutta, sovelletaan sukupuolenkorjaukseen perustuvaan syrjintään. Siitä, miten sukupuoli-identiteetin käsite löytää tiensä Euroopan unionin toimielinten politiikkaan ja millaista kritiikkiä siihen kohdistuu, kertoo genderbeleid.nl.

Mitä EU säätelee ja mitä ei

Euroopan unioni ei päätä terveydenhuollon järjestämisestä eikä väestötietojärjestelmästä. Jäsenvaltiot päättävät itse, sallitaanko maassa murrosiän estäjien käyttö ja millä edellytyksillä henkilö voi muuttaa rekisteröityä sukupuoltaan. EU vaikuttaa asiaan välillisesti yhdenvertaista kohtelua, henkilöiden vapaata liikkuvuutta ja henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen kautta. Tämä selittää, miksi jäsenvaltioiden väliset erot ovat edelleen suuria. Espanja, Portugali, Irlanti ja Saksa soveltavat esimerkiksi itsemääräämiseen perustuvaa menettelyä, kun taas Unkari teki juridisen sukupuolenkorjauksen mahdottomaksi vuonna 2020. Puolassa ei ole erityistä lakia, vaan muutos tehdään siviiliprosessin kautta.

Tuomioistuimen viimeaikaiset ratkaisut

EU:n tuomioistuin on viime vuosina antanut kolme ratkaisua, jotka ulottuvat työoikeutta laajemmalle. Mirin-asiassa tuomioistuin katsoi lokakuussa 2024, että jäsenvaltion on tunnustettava etunimen ja sukupuolen muutos, jonka kansalainen on laillisesti saanut toisessa jäsenvaltiossa, ja merkittävä se omiin rekistereihinsä. Mousse-asiassa se katsoi tammikuussa 2025, ettei rautatieyritys saa velvoittaa asiakkaita ilmoittamaan puhuttelumuotoaan, jos se ei ole palvelun kannalta tarpeellista. Deldits-asiassa seurasi maaliskuussa 2025 ratkaisu, jonka mukaan tietosuoja-asetuksen mukainen oikaisuoikeus koskee myös sukupuolta, jonka viranomainen on merkinnyt rekisteriin.

EU ja Euroopan neuvosto

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Strasbourgissa sekoitetaan usein EU:hun, mutta se kuuluu Euroopan neuvostoon. Tuomioistuin katsoi vuonna 2002 asiassa Goodwin vastaan Yhdistynyt kuningaskunta, että valtioiden on mahdollistettava juridinen sukupuolenkorjaus. Vuonna 2017 se puolestaan katsoi Ranskaa koskeneessa asiassa, ettei sterilisaatiota saa asettaa sen ehdoksi. Nämä ratkaisut sitovat kaikkia Euroopan neuvoston jäsenvaltioita, myös EU:n ulkopuolisia maita. Lisätietoa juridisista kysymyksistä löytyy juridiikkaa käsittelevältä sivulta.