Euroopan neuvosto ja transihmisten oikeudet

Ministerikomitean suositus CM/Rec(2010)5 kehotti jäsenvaltioita suojelemaan HLBTI-ihmisiä syrjinnältä ja väkivallalta, ja se sisälsi sukupuoli-identiteettiä koskevan luvun.

Ministerikomitea (2010)

Ministerikomitean suositus CM/Rec(2010)5 kehotti jäsenvaltioita suojelemaan HLBTI-ihmisiä syrjinnältä ja väkivallalta, ja se sisälsi sukupuoli-identiteettiä koskevan luvun.

Päätöslauselma 2048 (2015)

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous hyväksyi päätöslauselman 2048 (2015), joka koskee transihmisten syrjintää ja sisältää suosituksia nopeasta ja helposti saatavilla olevasta oikeudellisesta tunnustamisesta ilman lääketieteellisiä ehtoja.

Oikeuskäytäntö

Suositukset vaikuttavat jäsenvaltioiden kautta eivätkä ole sitovia. Ne ovat kuitenkin vaikuttaneet kansalliseen lainsäädäntöön (esimerkiksi Tanskassa, Belgiassa ja Maltalla) sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön.

Mitä teksteissä edellytetään

Ministerikomitean suositus hyväksyttiin 31. maaliskuuta 2010. Siinä kehotetaan muun muassa ottamaan käyttöön nopeat, avoimet ja helposti saatavilla olevat menettelyt sukupuolen oikeudellista tunnustamista varten. Päätöslauselma 2048 hyväksyttiin 22. huhtikuuta 2015, ja sen esittelijänä toimi Deborah Schembri. Päätöslauselma menee suositusta pidemmälle. Tunnustamisen tulee perustua itsemääräämisoikeuteen, ja sterilisaation sekä muiden pakollisten lääketieteellisten toimenpiteiden kaltaisista vaatimuksista on luovuttava. Valtioita pyydetään harkitsemaan kolmatta sukupuolivaihtoehtoa henkilöllisyysasiakirjoissa. Lapsia koskevissa asioissa lapsen edun on oltava etusijalla. Alankomaissa tähän suuntaan edennyt lakiesitys peruttiin; katso lakiesitys itsemäärittelystä.

Ihmisoikeusvaltuutettu

Heinäkuussa 2009 Thomas Hammarberg, joka toimi tuolloin Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettuna, julkaisi asiakirjan Human rights and gender identity. Hän totesi siinä, ettei sterilisaatio tai muu lääketieteellinen hoito saa olla pakollinen edellytys henkilön sukupuoli-identiteetin tunnustamiselle. Asiakirjassa mainitaan Yogyakartan periaatteet kansallisen lainsäädännön suuntaviivoina. Asiakirja ennakoi ministerikomitean ja parlamentaarisen yleiskokouksen myöhempiä tekstejä. Vuonna 2024 yleiskokous hyväksyi päätöslauselman 2543 HLBTI-ihmisten sanan- ja kokoontumisvapaudesta. Siinä jäsenvaltioita pyydetään panemaan täytäntöön Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen HLBTI-oikeuksia koskevat tuomiot.

Soveltamisala ja kritiikki

Euroopan neuvostossa on 46 jäsenvaltiota, ja se on eri organisaatio kuin Euroopan unioni. Suositukset ja päätöslauselmat ovat poliittisia tekstejä. Vain Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot sitovat asianomaista valtiota. European Centre for Law and Justice kritisoi päätöslauselmaa 2048, koska sen mukaan se luo uusia ja kiistanalaisia sukupuoli-identiteettiä koskevia oikeuksia. Tuomioistuin ei myöskään noudata päätöslauselmaa kaikilta osin. Asiassa Y. vastaan Ranska (2023) se jätti neutraalin sukupuolimerkinnän valinnan valtiolle. Katso myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja transihmisten oikeudet, oikeuskäytännön katsaus ja EU:n politiikka. Laajempi katsaus sopimuksiin ja ratkaisuihin löytyy sivulta kansainväliset oikeudet.

Usein kysyttyä