Yogyakartan periaatteet

Yogyakartan periaatteet laati vuonna 2006 kansainvälinen ihmisoikeusasiantuntijoiden ryhmä Yogyakartassa Indonesiassa.

Taustaa

Yogyakartan periaatteet laati vuonna 2006 kansainvälinen ihmisoikeusasiantuntijoiden ryhmä. Niissä kuvataan, miten voimassa oleva kansainvälinen ihmisoikeuslainsäädäntö liittyy seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin.

Yogyakarta plus 10

Vuonna 2017 julkaistiin täydennys (Yogyakarta Principles plus 10), joka sisältää muun muassa intersukupuolisuutta (intersukupuolisuus), kansalaisuudettomien henkilöiden oikeuksia ja oikeutta totuuteen koskevia periaatteita.

Asema

Periaatteet eivät ole sopimus eivätkä oikeudellisesti sitovia. Niihin kuitenkin viitataan usein ihmisoikeustuomioistuinten, kuten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, oikeuskäytännössä, YK:n elinten raporteissa sekä valtioiden ja kansalaisjärjestöjen politiikassa. Se, ketkä näitä normeja laativat ja miten ne näkyvät Alankomaissa, kuvataan genderlobby.nl:n artikkelissa WPATH:sta, ILGA:sta ja Yogyakartan periaatteista.

Laatiminen

Teksti hyväksyttiin marraskuussa 2006 Gadjah Madan yliopistossa pidetyssä kokouksessa, ja se esiteltiin Genevessä maaliskuussa 2007. Allekirjoittajia oli 29: juristeja, tutkijoita, entisiä YK:n virkamiehiä ja etujärjestöjen edustajia. Heihin kuului Mary Robinson, Irlannin entinen presidentti ja entinen YK:n ihmisoikeusvaltuutettu. Valtiot eivät osallistuneet laatimiseen.

Mitä niissä sanotaan sukupuoli-identiteetistä

Kolmas periaate koskee oikeudellista tunnustamista. Sen mukaan henkilön itsensä määrittelemä sukupuoli-identiteetti kuuluu hänen persoonallisuuteensa, eikä ketään saa pakottaa lääketieteelliseen hoitoon, jotta hänen identiteettinsä tunnustettaisiin. Tästä periaatteesta tuli itseilmoitukseen perustuvan lainsäädännön perusta. Vuoden 2017 täydennyksessä mennään pidemmälle ja kehotetaan valtioita lopettamaan sukupuolen merkitseminen henkilöllisyysasiakirjoihin.

Kritiikki

Kriitikot huomauttavat, että periaatteet antavat kansainvälisen oikeuden auktoriteettia heijastavan vaikutelman, vaikka valtiot eivät ole neuvotelleet niistä eivätkä hyväksyneet niitä. Ne laati pieni asiantuntijaryhmä, eikä sukupuoleen perustuvien oikeuksien seurauksia käsitelty laatimisvaiheessa. Lontoossa ihmisoikeuksia opettava professori ja yksi allekirjoittajista Robert Wintemute ilmaisi vuonna 2021 avoimesti katumuksensa asiasta: hänen mukaansa naisten asemaa ei ollut ajateltu. Katso myös YK:n sukupuolta koskevat päätöslauselmat, kansainväliset oikeudet ja Alankomaiden transsukupuolisuuslaki.