Konversiolaki merkitsee sukupuolenkorjaushoitojen loppua
Konversiolakia käsittelevä kriittinen aineisto löytyy sivustolta conversiewet.nl.
Tämän aiheen pääartikkeli on Konversioterapian kielto.
Esseen kirjoittanut Edward Jansen
Uudella konversiolailla halutaan säätää yhdestä asiasta: ketään ei saa taivutella omasta seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuoli-identiteetistään poikkeavaan suuntautumiseen tai identiteettiin. Lainsäätäjä pitää tällaisia yrityksiä vahingollisina ja seurauksiltaan peruuttamattomina ja siksi rangaistavina. Se kuulostaa harkitulta. Mutta kun lakia lukee sellaisena kuin se on kirjoitettu, huomaa jotakin, mitä lakialoitteen tekijät eivät itse tunnu haluavan nähdä: sama teksti, joka suojelee homoseksuaalia seksuaalisen suuntautumisen muuttamiselta, kieltää samalla koko sukupuolenkorjaushoidot.
Laki kirjaimellisesti tulkittuna
Laissa puhutaan toimista, joiden tarkoituksena on muuttaa jonkun suuntautumista tai identiteettiä. Tähän kuuluvat entisaikojen kirkolliset ohjelmat. Tähän kuuluu myös ”keskustelukierros”. Mutta tähän kuuluu yhtä lailla jokainen lääketieteellinen hoitopolku, jonka tavoitteena on saada tyttö elämään poikana tai poika tyttönä. Sillä mitä muuta murrosiän estäjä on kuin sen identiteetin pysäyttämistä, joksi keho on kehittymässä? Mitä muuta vastakkaisen sukupuolen hormonhoito on kuin kyseisen identiteetin aktiivista ohjaamista vastakkaiseen suuntaan? Mitä muuta terveen 16-vuotiaan tytön rintojen poistaminen on kuin lääketieteen tuntema kaikkein lopullisin konversiotoimi?
Lainsäätäjä halusi suojella homoseksuaalia pastorilta. Samoilla sanoilla se suojelee lasta endokrinologilta.
Kahta asiaa ei voi pitää samanaikaisesti totena
Nykyinen puolustus kuuluu, ettei lääketieteellinen sukupuolenkorjaushoito ole konversiota, koska keho mukautetaan sisäiseen identiteettiin eikä päinvastoin. Tämä kuulostaa aukottomalta, kunnes asiaa tarkastellaan tarkemmin. Kuka päättää, kumpi näistä kahdesta — keho vai tunne — edustaa todellista identiteettiä? Nyt käsiteltävänä oleva laki on jo vastannut tähän kysymykseen. Sen mukaan ihmisen suuntautumista ja identiteettiä ei voi taivuttaa toiseen suuntaan painostuksella, keskustelulla tai hoidolla. Jos tämän hyväksyy, ei voi samanaikaisesti väittää, että 14-vuotiaan keho on kyllä ”väärään” suuntaan kehittynyt ja että se voidaan estäjillä ja hormoneilla ”saattaa linjaan”. Joko identiteetti on pysyvä ja loukkaamaton — jolloin kaikki lääketieteelliset toimenpiteet ovat tarpeettomia ja vahingollisia. Tai identiteetti on muovautuva — jolloin koko konversiolain olemassaolon oikeutus raukeaa.
Kahta asiaa ei voi pitää samanaikaisesti totena. Laki tekee valinnan, halusi se sitä tai ei.
Kuka todella konvertoidaan
Nykyisin hoitopolulle hakeutuvien nuorten joukossa homoseksuaalisia on suhteettoman suuri osuus; ks. artikkeli homoseksuaalisista ja lesbonuorista sukupuolikeskustelussa. Tytöt, jotka tuntevat vetoa tyttöihin. Pojat, jotka tuntevat vetoa poikiin. Ilman hoitopolkua he kasvaisivat lesbinaisiksi ja homoseksuaalisiksi miehiksi. Hoitopolun myötä heidän rintansa leikataan pois, heidän äänensä madalletaan, heidän kohtunsa poistetaan ja heidän peniksensä muotoillaan uudelleen — ja matkan päätteeksi heitä kutsutaan heteroseksuaalisiksi miehiksi ja heteroseksuaalisiksi naisiksi. Tämä ei ole minun kielellinen oivallukseni. Näin tapahtuu.
Pastori, joka ennen yritti saada lesbontytön rukoilemaan itsestään heteroseksuaalista naista, teki pohjimmiltaan samaa kuin hoitaja, joka nykyään ohjaa saman tytön testosteroniin, parrankasvuun ja miesten vaatteisiin. Lopputulos on sama: naisen, joka tuntee vetoa naisiin, väitetään paperilla olevan hetero. Pastori epäonnistui, koska hänen keinonsa olivat heikot. Hoitaja onnistuu, koska hänen keinonsa ovat peruuttamattomia. Tämä ei tee hänestä viattomampaa. Se tekee hänestä vaarallisemman.
Mitä laki voimaantullessaan saa aikaan
Kun konversiolaki on hyväksytty, detransition tehneen puolesta toimiva asianajaja voi väittää, että tämän lääkärit, koulu, hoitohenkilökunta ja verkkoympäristö painostivat häntä torjumaan kehonsa ja seksuaalisen suuntautumisensa. Hänellä on arpia ja asiakirjoja. Lain mukaan se on rangaistavaa. Tuomari ei pysty selittämään, miksi sama tosiseikasto kuuluu lain piiriin homoseksuaalista heteroseksuaaliseksi pyrkivässä prosessissa mutta ei lesbontytöstä transmieheksi johtavassa prosessissa. Perustelu ei kestä, kun se lausutaan ääneen oikeussalissa.
Ensimmäiset tuomiot seuraavat. WPATH-ohjeistuksen on väistyttävä. Sukupuolenkorjaushoidot sellaisina kuin olemme nähneet niiden kasvavan viimeisten 15 vuoden aikana — tiekarttana, hoitopolkuna ja nuorille suunnattuna palveluna — eivät voi jatkaa nykyisessä muodossaan.
Lopuksi
En usko, että lakialoitteen tekijät tarkoittivat tätä. He halusivat osoittaa tukensa yhdelle ryhmälle eivätkä tienneet, mitä toisesta ryhmästä seuraisi. Mutta lait eivät toimi tarkoitusperien vaan tekstin perusteella. Ja tässä oleva teksti sulkee rehellisesti luettuna sukupuolenkorjaushoitojen portin. Ei ylhäältä tulevalla kiellolla, vaan sen oman logiikan kautta, jonka lainsäätäjä on itse kirjoittanut lakiin.
Konversiolaki suojelee homoseksuaalia pastorilta. Se suojelee, halusi se sitä tai ei, myös lasta kirurgilta. Jos todella tarkoitamme, mitä sanomme, tätä ei voi kiertää.