YK:n päätöslauselmat sukupuolesta

Yhdistyneet kansakunnat on hyväksynyt ihmisoikeusneuvoston ja yleiskokouksen kautta useita päätöslauselmia, jotka liittyvät seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin (SOGI) perustuvaan väkivaltaan ja syrjintään. Nämä päätöslauselmat eivät ole oikeudellisesti sitovia, ja toisin kuin hollantilaisissa poliittisissa asiakirjoissa joskus annetaan ymmärtää, termin ”sukupuoli” merkityksestä ja ”sukupuoli-identiteetin” tunnustamisesta suojeltuna perusteena ei ole maailmanlaajuista yksimielisyyttä. Sukupuolta koskeva YK:n keskustelu on poliittisesti kiistanalaista, ja äänestyskäyttäytyminen Genevessä ja New Yorkissa heijastaa tätä.

YK-järjestelmä lyhyesti

Keskeiset toimielimet ovat:

• Ihmisoikeusneuvosto (Human Rights Council, HRC): hallitustenvälinen elin, joka hyväksyy päätöslauselmia ja tilaa raportteja.
• Ihmisoikeusvaltuutetun toimisto (OHCHR): tutkimuksia tekevä ja raportoiva sihteeristö.
• Yleiskokous: täysistuntoelin, joka antaa laaja-alaisia julkilausumia.
• Sopimusvalvontaelimet: ihmisoikeussopimusten, kuten KP-sopimuksen ja CEDAW:n, yhteydessä toimivat valvontaelimet.

Ihmisoikeusneuvoston tärkeät päätöslauselmat

Päätöslauselma 17/19 (2011) oli ensimmäinen YK:n päätöslauselma, jossa kiinnitettiin nimenomaisesti huomiota seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvaan ihmisoikeusloukkaamiseen. Päätöslauselma hyväksyttiin äänin 23 puolesta, 19 vastaan ja 3 tyhjää – ei suinkaan ylivoimaisella enemmistöllä. Seuraavilla päätöslauselmilla (27/32 vuonna 2014 ja 32/2 vuonna 2016) perustettiin SOGI:tä käsittelevän riippumattoman asiantuntijan tehtävä ja jatkettiin toimeksiantoa. Joka kerta päätös hyväksyttiin niukalla enemmistöllä, ja Afrikan, Aasian ja islamilaisten jäsenvaltioiden vastustus oli huomattavaa. SOGI:n riippumattoman asiantuntijan toimeksianto ei perustu sopimukseen, joten se voidaan periaatteessa myös lakkauttaa.

Lisätietoja löytyy OHCHR:n verkkosivustolta.

Sukupuolen kiistanalaisuus YK:n asiakirjoissa

Sana ”sukupuoli” on YK:n kielenkäytössä poliittisesti latautunut. Konferenssijulistuksia koskevissa neuvotteluissa sen merkityksestä keskustellaan vuosittain kiivaasti. Vastakkain on kaksi näkemystä:

• Tulkinta, jossa ”sukupuoli” viittaa ainoastaan miehen ja naisen sosiaaliseen ulottuvuuteen – käytännössä se on sosiologisessa yhteydessä synonyymi sanalle ”biologinen sukupuoli”. Tämä tulkinta on kirjattu nimenomaisesti myös Rooman perussääntöön, joka hyväksyttiin 17. heinäkuuta 1998 YK:n diplomaattisessa konferenssissa Roomassa: ”the term "gender" refers to the two sexes, male and female, within the context of society.”
• Laajempi tulkinta, jossa ”sukupuoli” kattaa myös ”sukupuoli-identiteetin” biologisesta sukupuolesta riippumatta. Tätä näkemystä ajavat länsimaat, kansalaisjärjestöt ja SOGI:n riippumaton asiantuntija, mutta merkittävä osa YK:n jäsenistöstä ei hyväksy sitä.

Venäjän federaatio, useat Afrikan ja Aasian maat sekä Pyhä istuin vaativat toistuvasti suppean määritelmän vahvistamista. Myös CEDAW:n yhteydessä on jännite: yleissopimus suojelee ”naisia”, minkä useat valtiot tulkitsevat yksinomaan biologisen sukupuolen perusteella, kun taas CEDAW-komitea käyttää yleisissä suosituksissaan laajempaa tulkintaa.

Naisten oikeudet ja termi ”sukupuoli”

Tärkeä ja Alankomaissa vähälle huomiolle jäänyt kritiikin aihe tulee feministiseltä taholta. Kun ”sukupuoli” alkoi YK:n yhteydessä vähitellen kattaa myös ”sukupuoli-identiteetin”, tiedot ja oikeudet, jotka aiemmin kohdistuivat ”naisiin” (biologisen sukupuolen merkityksessä), hämärtyivät käsitteellisesti. Useat feministiset ajattelijat ja järjestöt (Women's Declaration International, monet CEDAW:n yhteydessä toimivat raportoijat) huomauttavat, että täsmällinen terminologia on välttämätöntä, jotta esimerkiksi naisten ympärileikkausta, äitiyskuolleisuutta, palkatonta hoivatyötä ja seksuaalista väkivaltaa voidaan jatkossakin käsitellä johdonmukaisesti.

SOGI:n riippumaton asiantuntija

SOGI:n riippumaton asiantuntija raportoi vuosittain ihmisoikeusneuvostolle ja yleiskokoukselle. Tehtävä on kiistanalainen: jokaisen toimeksiannon jatkamisen yhteydessä esitetään aloitteita tehtävän lakkauttamiseksi, ja niitä vastaan äänestää joka kerta huomattava määrä valtioita. Jotkut valtiot pitävät asiantuntijan sisällöllisiä kannanottoja poliittisina ehdotuksina eivätkä ihmisoikeuksien tulkintana. Esimerkiksi vuonna 2020 asiantuntija kehotti kaikkia valtioita kieltämään eheytymishoidot; katso eheytymishoitojen kielto. Se, miksi tällaisen kiellon laajentaminen sukupuoli-identiteettiin on kiistanalaista, selitetään sivustolla conversiewet.nl:n artikkelissa sukupuoli-identiteetistä eheytymishoitoja koskevassa laissa.

Sopimusvalvontaelimet

Sopimusvalvontaelimet, kuten ihmisoikeuskomitea (ICCPR) ja CEDAW-komitea, antavat valtioille suosituksia. Nämä ”päätelmät ja huomautukset” eivät ole sitovia, mutta ne esitetään arvovaltaisina tulkintoina. Sama koskee Yogyakartan periaatteita, joilla ei ole sopimusasemaa. Laajempi viitekehys löytyy kohdasta kansainväliset oikeudet. Useat valtiot, kuten Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta, ovat nimenomaisesti vastustaneet tulkintoja, jotka laajentavat alkuperäisen sopimustekstin sisältöä.

Alankomaat ja YK

Alankomaat äänesti SOGI-päätöslauselmien puolesta ja osallistuu taloudellisesti SOGI:n riippumattoman asiantuntijan toimeksiannon rahoittamiseen. Samalla Alankomaat itse vastaanottaa sopimusvalvontaelinten suosituksia esimerkiksi naisten asemasta työelämässä ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta – aloilla, joilla ”biologisen sukupuolen” ja ”sukupuolen” sekoittuminen virallisissa tilastoissa on muodostunut metodologiseksi haasteeksi.