Genderinfo.nl
Ajankohtaista

Transsukupuolisuus ja mielenterveys

Kaksi tyhjää puista nojatuolia, joissa on kukkakuvioiset tyynyt, seisoo vierekkäin pelkistetyssä huoneessa.
Kuva: Faruk Tokluoğlu via Pexels

Transihmiset raportoivat enemmän masennusta, ahdistuneisuushäiriöitä, autismia, ADHD:tä, syömishäiriöitä ja itsetuhoisuutta kuin cisverrokit.

Kohonnut esiintyvyys

Transihmiset raportoivat enemmän masennusta, ahdistuneisuushäiriöitä, autismia, ADHD:tä, syömishäiriöitä ja itsetuhoisuutta kuin cisverrokit. ”Vähemmistöstressi”-malli selittää osan tästä syrjinnän, eristäytyneisyyden ja sisäisten ristiriitojen kautta.

Transition vaikutukset

Tutkimukset osoittavat, että transitio vähentää monilla transihmisillä dysforian oireita, mutta samanaikaisia häiriöitä se ei automaattisesti ratkaise. Wiepjeksin vuonna 2020 tekemä hollantilainen kohorttitutkimus osoitti, että itsemurhakuolleisuus pysyy koholla myös transition jälkeen.

Vaikutukset hoitoon

Kansainvälisissä suosituksissa korostetaan integroidun mielenterveyshoidon merkitystä lääketieteellisen transition rinnalla. Näin taustalla olevat ongelmat eivät jää hoitamatta ja henkilö saa tukea laajempaan identiteetin kehittymiseen.

Kumpi tuli ensin?

Vähemmistöstressimallin mukaan psyykkiset oireet johtuvat torjunnasta ja syrjinnästä. Se selittää osan ilmiöstä, mutta ei kaikkea. Monilla viime vuosina hoitoon hakeutuneilla nuorilla psyykkiset ongelmat olivat olemassa jo ennen sukupuoleen liittyvän tyytymättömyyden alkamista. Suomalaiset tutkijat kuvasivat tätä vuonna 2015: kolme neljästä heidän klinikkansa nuoresta oli ollut aiemmin psykiatrisessa hoidossa. Tällöin kehoon kohdistuva tyytymättömyys voi olla myös taustalla olevien ongelmien ilmentymä. Katso esimerkiksi OCD ja transsukupuolisuus.

Mitä pitkäaikaistutkimukset osoittavat?

Dhejnen vuonna 2011 julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa seurattiin leikkauksissa käyneitä transihmisiä 30 vuoden ajan, ja heidän itsemurhakuolleisuutensa havaittiin paljon väestöä suuremmaksi. Amsterdamilaisessa Wiepjeksin tutkimuksessa todettiin, että riski pysyi suurin piirtein ennallaan hoitopolun aikana. Vuonna 2019 julkaistu ruotsalaistutkimus, jossa raportoitiin leikkausten jälkeisestä paranemisesta, korjattiin vuotta myöhemmin; katso Bränström 2019. Tutkimus ei sulje pois sitä, että transitio voi auttaa ihmisiä, mutta se ei myöskään todista sitä. Kohorttitutkimusten osoittamista transition jälkeen jatkuvista oireista kerrotaan sivustolla genderellende.nl.

Apua etsiville

Psyykkiset oireet ansaitsevat oman hoitonsa riippumatta siitä, miten henkilö suhtautuu transitioon. Jos olet alakuloinen tai ahdistunut, voit kääntyä terveyskeskuslääkärin puoleen, eikä sinun tarvitse odottaa paikkaa sukupuoliklinikalta. Ajatteletko itsemurhaa tai oletko huolissasi jostakusta? Soita itsemurhien ehkäisypalveluun numeroon 0800-0113 tai keskustele chatissa osoitteessa 113.nl. Katso myös masennus ja transsukupuolisuus, autismi ja transsukupuolisuus sekä psykologinen tuki.

Lähteet

Wiepjes, C.M., Nota, N.M., de Blok, C.J.M. ym. (2020). Itsemurhakuolleisuuden riskin kehitys transihmisillä: Amsterdamin sukupuolidysforiakohorttitutkimuksen tulokset (1972–2017). Acta Psychiatrica Scandinavica, 141(6), 486–491. doi:10.1111/acps.13164

Cass, H. (2024). Lasten ja nuorten sukupuoli-identiteettipalvelujen riippumaton arviointi: loppuraportti. cass.independent-review.uk

Coleman, E., Radix, A.E., Bouman, W.P. ym. (2022). Trans- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien terveydenhuollon hoitosuositukset, versio 8. International Journal of Transgender Health, 23(sup1), S1–S259. doi:10.1080/26895269.2022.2100644