Bränström 2019 — korjaava päivitys

Bränström ja Pachankis julkaisivat vuonna 2019 The American Journal of Psychiatry -lehdessä ruotsalaisen väestötutkimuksen, jonka tiivistelmässä todettiin sukupuolta vahvistavan kirurgian olevan yhteydessä mielenterveyspalvelujen käytön vähenemiseen.

Alkuperäinen väite

Bränström ja Pachankis julkaisivat vuonna 2019 The American Journal of Psychiatry -lehdessä ruotsalaisen väestötutkimuksen, jonka tiivistelmässä todettiin sukupuolta vahvistavan kirurgian olevan yhteydessä mielenterveyspalvelujen käytön vähenemiseen.

Korjaus vuonna 2020

Riippumattomien tutkijoiden tekemän uudelleenanalyysin jälkeen ja päätoimittajan pyynnöstä kirjoittajat julkaisivat vuonna 2020 korjauksen. Korjatussa analyysissä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa hoidettujen ja hoitamattomien ryhmien välillä mielenterveyttä koskevissa tuloksissa.

Merkitys

Tapausta käytetään usein esimerkkinä siitä, kuinka vaikeaa sukupuolta vahvistavien toimenpiteiden tehokkuudesta on tehdä kausaalisia päätelmiä havainnointiaineiston perusteella. Siitä, kenellä on epävarmojen tulosten kohdalla todistustaakka, keskustellaan sivustolla transethiek.nl.

Tutkimuksen toteutus

Tutkijat käyttivät Ruotsin väestörekistereitä. He valitsivat mukaan 2 679 henkilöä, jotka olivat saaneet sukupuoliristiriidan diagnoosin vuosina 2005–2015, ja tarkastelivat, kuinka usein he saivat vuonna 2015 hoitoa mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöihin, heille määrättiin niihin lääkkeitä tai he joutuivat itsemurhayrityksen jälkeen sairaalahoitoon. Hormonihoidon kohdalla he eivät löytäneet yhteyttä vähäisempään palvelujen käyttöön. Leikkausten kohdalla tällainen yhteys näytti olevan: mitä kauemmin leikkauksesta oli kulunut, sitä vähäisempää hoidon käyttö oli.

Mikä meni pieleen

Julkaisun jälkeen lehti sai tutkijoilta useita lukijakirjeitä. He huomauttivat, ettei tutkimuksessa leikattuja ihmisiä ollut verrattu ihmisiin, joilla oli sama diagnoosi mutta joita ei ollut leikattu. Tällainen vertailu on tarpeen, jotta leikkauksen vaikutuksesta voidaan sanoa jotain. Lehden pyynnöstä kirjoittajat tekivät analyysin vielä uudelleen. Eroa ei voitu osoittaa. Elokuussa 2020 julkaistussa korjauksessa he kirjoittivat, että johtopäätös leikkausten hoidon käyttöä vähentävästä vaikutuksesta oli liian vahva.

Jälkiseuraukset

Alkuperäinen johtopäätös sai paljon huomiota mediassa, ja siihen vedottiin todisteena siitä, että leikkaukset parantavat mielenterveyttä. Korjaus sai huomattavasti vähemmän huomiota, ja ensimmäiseen versioon viitataan edelleen säännöllisesti. Tapaus osoittaa, miksi yksittäinen tutkimus ja erityisesti sen tiivistelmä kertovat vain vähän ilman taustalla olevaa analyysiä. Katso myös sukupuolitutkimuksen vinouma ja Dhejnen vuonna 2011 julkaisema aiempi ruotsalaistutkimus.

Usein kysytyt kysymykset