ICD-11 ja sukupuolivariaatio
WHO:n kansainvälisessä tautiluokituksessa ICD-11:ssä sukupuolivariaatio siirrettiin vuonna 2022 psyykkisten häiriöiden luvusta uuteen lukuun ”seksuaaliterveyteen liittyvät tilat”. Uusi termi on ”sukupuoliristiriita”. Kannattajat ottivat päätöksen vastaan depatologisointina. Päätös ei kuitenkaan perustu uuteen biolääketieteelliseen näyttöön, vaan ennen kaikkea normatiiviseen lähtökohtaan: ajatukseen, että ”psyykkisen häiriön” leima olisi stigmatisoiva.
Aiheen ala-aiheita käsitellään sivulla WHO ja ICD-11:n uudistus.
Uudelleenluokittelu ilman näyttöön perustuvaa pohjaa
Tavanomaisen tieteellisen käytännön mukaan tila poistetaan luokituksesta tai siirretään toiseen lukuun, kun uusi näyttö osoittaa aiemman luokituksen virheelliseksi. Sukupuolivariaation kohdalla näin ei tapahtunut. Ei ole olemassa biolääketieteellistä löytöä, joka osoittaisi, ettei sukupuoliristiriidalla ole psykiatrista perustaa. Uudelleenluokittelua edistivät etujärjestöt, aktivistiset kliinikot ja WHO:n työryhmä – eivät tutkimuksen läpimurrot. Kriitikot, mukaan lukien useat DSM:n ja ICD:n parissa työskennelleet psykiatrit, varoittavat, että normatiivinen kannanotto on tässä esitetty tieteellisenä johtopäätöksenä.
Käytännössä: matalampi kynnys lääketieteellisille toimenpiteille
ICD-11:ssä kärsimys ei enää ole pakollinen kriteeri. Henkilö täyttää määritelmän lähtökohtaisesti, jos hän ei koe syntymässä määritettyä sukupuolta omakseen, vaikka hänellä ei olisi kliinisesti merkittävää kärsimystä. Tämä laajentaa huomattavasti lääketieteellisten toimenpiteiden kohderyhmää, vaikka näiden toimenpiteiden – hormonihoitojen ja leikkausten – vaativuus ja peruuttamattomuus eivät ole muuttuneet. Siirtyminen psykiatrisen luokituksen ulkopuolelle merkitsee käytännössä sitä, että psykologinen arviointi ei enää ole yhtä itsestäänselvyys, vaikka juuri siinä tunnistetaan samanaikaisia ongelmia (autismi, traumat, masennus, syömishäiriöt). Autismin ja sukupuolidysforian erottamisesta toisistaan kerrotaan sivustolla genderautisme.nl.
Stigma pois, harkinta myös?
”Depatologisoinnin” argumentti kuulostaa houkuttelevalta, mutta sillä on myös kääntöpuolensa. Kun sukupuolivariaatio sijoitetaan psykiatrian ulkopuolelle, heikkenee myös se suoja, jota psykiatrinen diagnostiikka tarjoaa: erotusdiagnostiikka, taustalla olevien ongelmien huomioiminen sekä ymmärrys siitä, että halu muuttaa kehoa voi itsessään olla kliinisen pohdinnan kohde. Riskinä on, että yhä useammat ihmiset – usein nuoret ja usein monien samanaikaisten ongelmien kanssa kamppailevat – pääsevät suoraan vaativiin lääketieteellisiin hoitopolkuihin ilman, että psykiatrinen arviointi on järjestelmällisesti varmistettu.
Kansainvälinen uudelleenarviointi
Cass Review (2024) sekä Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa tehdyt uudistukset viittaavat päinvastaiseen suuntaan: enemmän psykologista arviointia, pidättyväisempää suhtautumista nuorten lääketieteellisiin toimenpiteisiin ja sen tunnustamista, että sukupuolidysforiaan liittyy usein muita ongelmia, jotka ansaitsevat huomiota ensin. ICD-11:n uudelleenluokittelu ja tämä kliininen suunnanmuutos ovat ristiriidassa keskenään.
ICD-11:n käyttöönotto Alankomaissa
Alankomaat siirtyy vaiheittain ICD-11:n käyttöön. Käytännössä monet terveydenhuollon ammattilaiset käyttävät edelleen ICD-10-koodeja. Vielä on avoinna, miten Alankomaiden sukupuoliterveydenhuolto suhteutuu yhtäältä ICD-11:n normatiiviseen lähtökohtaan ja toisaalta Cass Review’n pidättyväisempään linjaan.