PALKO Suomi 2020 — Suomen linjauksen muutos

Suomen terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (PALKO/COHERE) julkaisi kesäkuussa 2020 suosituksen alaikäisten sukupuolidysforian lääketieteellisestä hoidosta.

Aiheen pääartikkeli on Sukupuolidysforian hoito Suomessa.

PALKO-raportti

Suomen terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvosto (PALKO/COHERE) julkaisi kesäkuussa 2020 suosituksen alaikäisten sukupuolidysforian lääketieteellisestä hoidosta. Suosituksessa korostettiin psykososiaalisen tuen olevan ensisijainen vaihtoehto ja sitä, että hormonihoitoa tulisi antaa vain tietyissä tapauksissa ja tutkimuksen yhteydessä.

Perustelut

Raportin mukaan näyttö murrosiän estäjien ja vastakkaisen sukupuolen hormonien pitkäaikaisista hyödyistä nuorilla on rajallista. Raportissa tuodaan esiin myös potilasryhmän muuttuminen: murrosikäisten tyttöjen määrä on kasvanut voimakkaasti, ja he hakeutuvat hoitoon myöhemmin.

Vaikutus

Suomi oli ensimmäinen länsimaa, joka omaksui tämän varovaisen linjan. Raportti vaikutti Ruotsin, Norjan ja Ison-Britannian linjausten uudelleenarviointiin.

Mitä suosituksessa määrätään

Alaikäisten kohdalla psykososiaalinen tuki on ensimmäinen askel, ja samalla hoidetaan mahdolliset samanaikaiset psykiatriset ongelmat. Vasta kun nämä ongelmat ovat hallinnassa ja sukupuolidysforia jatkuu, nuori voidaan ohjata jompaankumpaan kahdesta yliopistosairaalasta, joissa hoito on keskitetty Helsinkiin ja Tampereelle. Siellä arvioidaan tapauskohtaisesti, soveltuvatko murrosiän estäjät tai hormonihoito kyseiseen tilanteeseen. Alaikäisten leikkaukset eivät kuulu hoitoon. Suosituksessa alaikäisten lääketieteellinen hoito määritellään kokeelliseksi käytännöksi. Lyhyt kuvaus neuvoa-antavasta elimestä ja sen linjanmuutoksesta löytyy sivustolta transplek.nl.

Taustaa

Suomen nuorille tarkoitetut sukupuoliklinikat avattiin vuonna 2011, ja aluksi niissä noudatettiin Dutch Protocol -protokollaa. Hoitohenkilökunta huomasi nopeasti, etteivät heidän potilaansa muistuttaneet hollantilaisissa tutkimuksissa kuvattua ryhmää. Suurin osa nuorista oli tyttöjä, joiden sukupuolesta kokema ahdistus oli alkanut vasta murrosiässä, ja monilla oli jo pitkään jatkuneita vakavia psykiatrisia ongelmia. Tampereen klinikan johtaja, lasten- ja nuorisopsykiatri Riittakerttu Kaltiala julkaisi aiheesta vuodesta 2015 lähtien ja oli keskeisessä roolissa linjausten uudelleenarvioinnissa. Myös myöhemmässä suomalaisessa tutkimuksessa todettiin yhdeksällä detransition tehneellä henkilöillä vakava psykiatrinen tausta.

Erot muihin suosituksiin

Suomen suositus poikkesi WPATHin ja Endocrine Societyn suosituksista, joissa estäjä- ja hormonihoidot kuvataan tavanomaiseksi hoidoksi. Suomessa painopiste asetettiin nuoren mielenterveyteen ja sen arviointiin, onko sukupuoli-identiteetti jo vakiintunut. Katso myös aikajana ja systemaattisten katsausten kooste.

Usein kysyttyä