Sukupuoliterveydenhuolto Suomessa

Suomi oli vuonna 2020 ensimmäinen länsimaa, joka otti julkisesti etäisyyttä alaikäisten sukupuolivahvistavaan malliin — neljä vuotta ennen brittiläisen Cass Review’n julkaisemista. Suomen asiantuntijaelin COHERE päätyi systemaattisen tutkimusnäytön arvioinnin perusteella siihen, että psykoterapian ja samanaikaisten ongelmien hoidon tulee olla ensisijainen hoitovaihtoehto ja että hormonaaliset interventiot ovat perusteltuja vain poikkeustapauksissa. Yhdessä Ruotsin kanssa Suomi on siten ollut suunnannäyttäjä lasten ja nuorten sukupuoliterveydenhuollon uudelleenarvioinnissa Pohjois-Euroopassa.

Lisätietoa tästä aiheesta: Suomi (2020) ja Palko (Suomi).

Aiheeseen liittyviä alateemoja käsitellään sivulla PALKO Suomi 2020 — Suomen politiikan muutos.

Riittakerttu Kaltialan rooli

Keskeinen henkilö Suomen uudelleensuuntautumisessa on professori Riittakerttu Kaltiala, Tampereen yliopiston lasten- ja nuorisopsykiatrian keskuksen johtaja, joka vastasi vuosien ajan Suomen lasten ja nuorten sukupuoliterveydenhuollosta. Kaltiala ja hänen työryhmänsä julkaisivat vuodesta 2015 lähtien useita tutkimuksia, joiden mukaan useimmilla suomalaisilla sukupuolidysforiaa kokevilla nuorilla oli merkittäviä psykiatrisia samanaikaissairauksia, lääketieteellinen transitio ei lievittänyt laajempia psyykkisiä ongelmia ja potilasryhmä oli muuttunut nopeasti sekä koostumukseltaan että kooltaan. Nämä kliiniset havainnot muodostivat Suomen politiikan perustan. Myöhemmässä suomalaisessa tutkimuksessa kuvataan yhdeksän detransition läpikäynyttä henkilöä, joilla kaikilla oli vakava psykiatrinen tausta.

COHERE-suositus (2020)

COHERE (Council for Choices in Health Care in Finland, suomeksi PALKO) on suomalainen elin, joka päättää, mitkä lääketieteelliset hoidot korvataan julkisessa terveydenhuollossa. Kesäkuussa 2020 COHERE julkaisi suosituksen alaikäisten sukupuolidysforian hoidosta. Täydellinen englanninkielinen yhteenveto on saatavilla Suomen valtion verkkosivustolla.

Keskeiset kohdat:

• Psykoterapia ja psykososiaalinen tuki ovat ensisijaisia hoitomuotoja alaikäisille, joilla on sukupuolidysforia.
• Puberteetin salpaajia ja vastakkaisen sukupuolen hormoneja voidaan käyttää vain silloin, kun dysforia on laaja-alaisen diagnostiikan jälkeen todettu vakavaksi ja pitkäkestoiseksi, samanaikaiset syyt on suljettu pois ja kyseessä on tarkoin harkittu yksittäistapaus.
• Genitaalikirurgiaa ei suositella alaikäisille.
• Sosiaalinen transitio ei ole neutraali interventio, vaan se voi vaikuttaa luonnolliseen kehitykseen — johtopäätös, jonka myös Cass Review myöhemmin vahvisti.

Tieteellinen perusta

Suomi perusteli politiikkansa kansainvälisen tieteellisen kirjallisuuden perusteellisella arvioinnilla. Arvioinnissa päädyttiin siihen, että: (1) huomattava osa dysforiaa kokevista nuorista kasvaa siitä ulos murrosiän aikana (desistanssi, ks. Steensma ym. 2013), (2) lähes kaikilla hoidetuilla nuorilla on psykiatrisia samanaikaisongelmia, (3) puberteetin salpaajat eivät ole neutraali ”taukopainike”, jollaisina niitä pitkään pidettiin, ja (4) hormonaalisen hoidon pitkäaikaisvaikutuksia on tutkittu riittämättömästi. Nämä havainnot vastaavat lähes täysin Ruotsin SBU:n ja Cass Review’n myöhempiä johtopäätöksiä.

Käytännön seuraukset

Suomessa dysforiaa kokevat nuoret käyvät nykyään ensin läpi laajan psykologisen arvioinnin, jossa selvitetään autismia, traumaa ja muita samanaikaisia ongelmia, sekä psykoterapeuttisen hoidon taustalla oleviin ongelmiin. Lääketieteellistä interventiota voidaan harkita vasta, kun dysforian on todettu olevan vakavaa ja pitkäkestoista ja kun muut hoidot eivät ole olleet riittävän tehokkaita. Käytännössä kyse on pienestä vähemmistöstä. Suomessa on kaksi lasten ja nuorten sukupuoliterveydenhuoltoon erikoistunutta keskusta: Helsingin yliopistollinen sairaala ja Tampereen yliopistollinen sairaala. Molemmat noudattavat COHERE-ohjeita.

Oikeudellinen sukupuolen vahvistaminen

Lääketieteellisestä hoidosta erillään Suomi hyväksyi vuonna 2023 uuden lain, joka antaa täysi-ikäisille mahdollisuuden muuttaa juridisen sukupuolensa omaan ilmoitukseen perustuen ilman lääketieteellisiä vaatimuksia. Laki koskee ainoastaan täysi-ikäisiä; alaikäiset eivät voi muuttaa juridista sukupuoltaan. Lääketieteelliset ja juridiset prosessit on Suomessa nimenomaisesti erotettu toisistaan.