Sukupuolinormista poikkeava

”Sukupuolinormista poikkeava” viittaa käyttäytymiseen, ilmaisuun tai mieltymyksiin, jotka poikkeavat omaan sukupuoleen kohdistuvista tavanomaisista odotuksista – esimerkiksi poikaan, joka leikkii mieluummin nukeilla ja käyttää mekkoja, tai tyttöön, joka ei koskaan ilmaise itseään feminiinisesti. Termiä käytetään erityisesti tutkimuksessa ja lastenpsykologiassa.

Mitä sillä tarkoitetaan?

Lasten sukupuolinormeista poikkeavaa käyttäytymistä on esiintynyt aina, ja se on suhteellisen yleistä. Jotkut lapset kasvavat siitä ulos, toisista tulee sukupuolinormeista poikkeavia aikuisia, ja pienelle vähemmistölle kehittyy pysyvä sukupuolidysforia. Termi on laajempi kuin transsukupuolisuus tai muunsukupuolisuus: sukupuolinormeista poikkeavan lapsen ei tarvitse ilmaista syntymäsukupuolestaan poikkeavaa sukupuoli-identiteettiä.

Eroavaisuudet ja päällekkäisyydet

Sukupuolinormeista poikkeava kuvaa käyttäytymistä ja ilmaisua, ei identiteettiä. Sukupuolinormeista poikkeava tyttö (esimerkiksi ”poikatyttö”) ei ole transsukupuolinen poika, ellei hän myös identifioidu pojaksi. Lapsilla tämä ero on olennainen: sukupuolinormeista poikkeavan käyttäytymisen sekoittaminen sukupuolidysforiaan vaikuttaa lääketieteellisiä toimenpiteitä koskevaan harkintaan.

Yhteiskunnallinen ja käytännön konteksti

Tutkimukset (Steensma ym., 2013; Singh ym., 2021) osoittavat, että enemmistö sukupuolinormeista poikkeavista lapsista – myös kliinisestä dysforiasta kärsivistä – kasvaa cis-sukupuolisiksi (usein homoseksuaalisiksi) aikuisiksi, kun sosiaalista tai lääketieteellistä transitioita ei tehdä. Tätä ilmiötä kutsutaan desistanssiksi. Tämä on jyrkässä ristiriidassa tuoreiden länsimaisten sukupuolipoliklinikoiden lukujen kanssa tilanteissa, joissa tehdään sosiaalinen tai lääketieteellinen transitio ja pysyvyys on paljon yleisempää. Erolla on suoria vaikutuksia murrosiän estäjien ja lasten sosiaalisen transition ympärillä käytävään päätöksentekoon.

Kriittisiä näkökulmia

Nykyisessä keskustelussa joissakin yhteyksissä epäsuorasti tehty rinnastus ”sukupuolinormeista poikkeava lapsi = transsukupuolinen” ei perustu tieteelliseen näyttöön. Suurin osa sukupuolinormeista poikkeavista lapsista ei kasva transsukupuolisiksi aikuisiksi. Se, mitä tämä merkitsee homoseksuaalisille ja lesboille nuorille sukupuolikeskustelussa, käsitellään erillisessä artikkelissa. Nykyinen tutkimus suosittelee yleensä lapsen tukemista hänen ilmaisussaan ilman ennenaikaisia identiteettiväitteitä tai lääketieteellisiä toimenpiteitä. Tätä odottavaa lähestymistapaa kutsutaan nimellä watchful waiting. Myös Groningissa tehty tutkimus sukupuoleen liittyvistä epäilyksistä, jotka häviävät itsestään, tukee tätä näkemystä, kuten genderpropaganda.nl perustelee.