Sosiaalisen tartunnan hypoteesi

Sosiaalinen tartunta on yleinen yhteiskuntatieteellinen käsite, jolla tarkoitetaan käyttäytymisen, ajatusten tai tunteiden leviämistä ystäväpiireissä tai verkkoyhteisöissä.

Hypoteesi

Sosiaalinen tartunta on yleinen yhteiskuntatieteellinen käsite, jolla tarkoitetaan käyttäytymisen, ajatusten tai tunteiden leviämistä ystäväpiireissä tai verkkoyhteisöissä. Sukupuoleen liittyvässä kontekstissa Littman (2018) sovelsi käsitettä muun muassa kuvatakseen nuorten sukupuolidysforian ryhmittymistä ja verkkoympäristön vaikutusta.

Keskustelu

Hypoteesin vastustajien mukaan lähetteiden määrän kasvu voidaan selittää yhteiskunnan laajemmalla hyväksynnällä ja hoitoon pääsyn paranemisella. Kannattajat puolestaan viittaavat ystäväpiireissä ryhmittyneisiin lähetteisiin, kasvun ikä- ja sukupuolijakaumaan sekä kansainvälisiin yhtäläisyyksiin.

Merkitys terveyspolitiikalle

Cass Review -selvityksessä ja Skandinavian uudelleenarvioinneissa sosiaalinen vaikutus otetaan nimenomaisesti huomioon muuttuneen potilasjakauman yhtenä selitystekijänä. Siksi terveyspolitiikassa painotetaan myös huolellista erotusdiagnostiikkaa ja tutkivaa keskustelutyötä.

Keskustelun taustalla olevat luvut

Hypoteesin taustalla on klinikoissa tapahtunut nopea muutos. Englantilaisella nuorisoklinikalla, jonka sulkemisesta ilmoitettiin vuonna 2022, lähetteiden määrä kasvoi noin 250:stä vuodessa vuonna 2011 yli 5 000:een vuodessa kymmenen vuotta myöhemmin. Potilasjakauma kääntyi päinvastaiseksi: aiemmin hoitoon hakeutui pääasiassa nuoria poikia, kun taas nykyään kyse on enimmäkseen teinitytöistä, joilla pahoinvointi alkoi murrosiässä. Klinikat Alankomaissa, Skandinaviassa ja Pohjois-Amerikassa havaitsivat saman ilmiön. Alankomaiden osalta Vasterman laski, että transsukupuolisuuteen liittyvien hoitojen määrä on kasvanut 1 728 prosenttia vuodesta 2012. Cry for Recognition -tukiryhmä kokoaa vanhemmille yhteen sukupuoliklinikoille tehtyjen lähetteiden kasvun.

Yhtäläisyydet

Hypoteesin kannattajat viittaavat ilmiöihin, joiden tiedetään leviävän nuorten keskuudessa. Syömishäiriöitä ja itsensä vahingoittamista esiintyy ryppäinä kouluissa ja ystäväpiireissä. Koronapandemian aikana neurologit kuvailivat useissa maissa nuoria, joilla ilmeni äkillisiä tic-oireiden kaltaisia oireita, jotka he olivat omaksuneet sosiaalisesta mediasta. Kaikissa näissä tapauksissa kyse on pääasiassa murrosikäisistä tytöistä. Se, että sosiaalinen vaikutus on olemassa, ei tarkoita, etteikö pahoinvointi olisi todellista: ihminen voi todella kärsiä asiasta, jonka ympäristö on osaltaan muovannut.

Tutkimuksen nykytila

Suora näyttö on niukkaa. Littmanin tutkimus perustuu vanhempien kertomuksiin. Myöhempi samankaltaiseen asetelmaan perustunut tutkimus vedettiin julkaisijan toimesta pois vuonna 2023 suostumusmenettelyyn liittyneiden huolenaiheiden vuoksi. Hypoteesin kumoavissa tutkimuksissa on omat rajoituksensa. Cass Review -selvityksessä pääteltiin, ettei kasvua voida selittää yhdellä tekijällä, vaan biologiset, psykologiset ja sosiaaliset vaikutukset mainittiin rinnakkain. Sittemmin on saatu lukuja, jotka osoittavat, että yhä harvempi nuori ilmoittaa olevansa muunsukupuolinen tai trans. Katso myös nopeasti alkanut sukupuolidysforia ja vertaisvaikutus ja sukupuoli-identiteetti.