Cass Review (Yhdistynyt kuningaskunta, 2024)
Cass Review on riippumaton selvitys lasten ja nuorten sukupuoli-identiteettiin liittyvistä terveyspalveluista Englannin NHS-terveydenhuollossa. NHS England käynnisti selvityksen vuonna 2020, ja sitä johti Hilary Cass. Loppuraportti julkaistiin 10. huhtikuuta 2024.
Raportin sisältö
Raportti perustuu muun muassa Yorkin yliopiston kirjallisuuskatsauksiin. Esipuheessaan Cass kirjoittaa, että kyseessä on ala, jolla on 'remarkably weak evidence' eli huomattavan heikko näyttö, eikä sukupuoleen liittyvän kärsimyksen hoitojen pitkän aikavälin tuloksista ole hyvää näyttöä (lähde). Murrosiän jarruttajista raportti toteaa (kohta 14.25), että tiedot viittaavat siihen, etteivät ne anna miettimisaikaa, koska lähes kaikki, jotka aloittavat ne, jatkavat sen jälkeen maskulinisoiviin tai feminisoiviin hormoneihin. Raportti suosittelee murrosiän jarruttajia koskevaa kokeilua osana laajempaa tutkimusohjelmaa, nuorten laajaa arviointia, jossa huomioidaan muun muassa mielenterveys ja neurologiset kehityshäiriöt kuten autismi, sekä hoidon järjestämistä alueellisten keskusten verkostossa.
Vaikutukset
NHS England kirjoitti Cassille uudistavansa nuorten hoidon perusteellisesti: Tavistockin GIDS-klinikka suljettiin 31. maaliskuuta 2024, ja kaksi ensimmäistä alueellista palvelua avattiin 1. huhtikuuta 2024 (lähde). Alankomaissa parlamentin alahuone pyysi hallitukselta kannanottoa; se annettiin 4. kesäkuuta 2024 julkaistussa parlamenttikirjeessä. Miten raportti päätyi alankomaalaiseen lehdistöön, kerrotaan gendermedia.nl-sivuston analyysissä Cass Review -raportista alankomaalaisessa mediassa. Laaja käsittely on sivulla, joka koskee Cass Review -raporttia. Raportissa käsitellään myös eroja suhteessa Dutch Protocol -protokollaan.
Selvityksen toteutus
NHS England tilasi selvityksen syksyllä 2020. Väliraportti julkaistiin vuonna 2022. Loppuraportin mukaan selvityksen alussa kävi pian selväksi, että yksi valtakunnallinen palvelu, Tavistockin GIDS-klinikka, ei ollut turvallinen tai kestävä ratkaisu pitkällä aikavälillä. Loppuraporttia varten Cass pyysi Yorkin yliopiston Centre for Reviews and Dissemination -keskusta laatimaan kahdeksan järjestelmällistä kirjallisuuskatsausta (kaksi niistä koskee hoitosuosituksia). Niissä käsitellään hoitoon ohjattujen nuorten ominaisuuksia, sosiaalista transitiota, psykososiaalisia interventioita, murrosiän jarruttajia, hormoneja, hoitopolkuja ja kliinisiä hoitosuosituksia, ja ne julkaistiin 9. huhtikuuta 2024 lehdessä Archives of Disease in Childhood. Loppuraportti sisältää 32 suositusta. Sosiaalisesta transitiosta raportti neuvoo lapsilla varovaisempaa lähestymistapaa kuin nuorilla ja vanhempien kliinistä osallistumista, koska lapsuudessa tehty sosiaalinen transitio voi muuttaa identiteetin kehityksen kulkua. Suunniteltu tietojen yhdistämistutkimus noin 9 000 GIDS-klinikalle ohjatusta nuoresta keskeytettiin 30. marraskuuta 2023, koska kuusi seitsemästä aikuisten klinikasta ei halunnut osallistua (lähde). Lisää tämäntyyppisestä tutkimuksesta on sivulla järjestelmälliset katsaukset sukupuoli-identiteettiin liittyvässä terveydenhuollossa.
Vastaanotto ja kritiikki
Royal College of Psychiatrists toivotti loppuraportin tervetulleeksi (lähde). British Psychological Society kehui Cassin työtä ja tuki kapasiteetin lisäämistä (lähde). Royal College of Paediatrics and Child Health ilmoitti 10. huhtikuuta 2024 perehtyvänsä ensin suosituksiin kokonaisuudessaan (lähde). Toisaalta Yale School of Medicinen Meredithe McNamaran ympärille kerääntynyt tutkijaryhmä julkaisi vuonna 2024 kritiikin, jossa raportin kerrotaan kärsivän menetelmällisistä puutteista (lähde). Brittiläisen lääkärijärjestö BMA:n neuvosto hyväksyi heinäkuussa 2024 esityksen, joka kritisoi raporttia ja sen toimeenpanoa, ja BMA ilmoitti 8. elokuuta 2024 tekevänsä oman arvioinnin (lähde). NHS England päätti maaliskuussa 2024, että murrosiän jarruttajia ei enää tarjota rutiininomaisesti vaan vain tutkimuksen puitteissa (lähde). Aiempi brittiläinen kirjallisuuskatsaus löytyy tästä arkistosta nimellä NICE Review (Yhdistynyt kuningaskunta, 2020).